- Projektitarina
- 27.6.2023
- 996 lukukertaa
Kalasataman maamerkin rakentaminen vaati tiukkaa yhteistyötä ja erityissuunnittelua
Rakensimme YIT:läisten voimin Kalasatamaan näyttävän maamerkin, asuintalo Harjuksen. Sen teräsrunkoinen, kaareva katto asennettiin suurina komponentteina betonirungon päälle.
Harjuskortteli on Helsingin Kalasatamassa sijaitseva kolmen asunto-osakeyhtiön, eli Helsingin Harjuksen, Smoltin ja Kossin muodostama kokonaisuus. Siinä on yhteensä 136 asuntoa, sekä asuntoja palveleva pysäköintilaitos ensimmäisessä kerroksessa pihakannen alla ja elintarvikekauppa kivijalassa. Näyttävin ja korkein osa talosta on Harjus, jonka 12. kerroksessa on myös asukkaiden käytössä oleva kattosauna upeine maisemineen Helsingin Vanhankaupunginlahdelle.
”Harjuksessa erityistä on jyrkkä, 35 asteen kulmassa oleva vesikatto, joka laskeutuu hyppyrimäisesti. Se tekee rakennuksesta huomiota herättävän. Normaalisti vesikatolla on paljon erilaista LVI-tekniikkaa näkyvillä, mutta tässä hankkeessa ne on pyritty arkkitehtonisin keinoin melko tehokkaasti piilottamaan”, YIT:llä työskentelevä sisätyöjohtaja Anu Yli-Hakala toteaa.
Anu oli kohteeseen siirtyessään vielä työnjohtoharjoittelija ja valmistui sen aikana työnjohtajaksi.
”Olin ollut YIT:llä jo pari vuotta töissä ennen tätä hanketta. Sain tulla tähän hienoon projektiin mukaan, seurasin kokeneita työnjohtajia ja yritin ottaa heiltä mahdollisimman paljon oppia irti työnjohtoharjoitteluaikoina.”
Valmistuttuaan Anu sai työnjohtajana kontolleen Smoltti-asuinkerrostalon kaikki sisätyövaiheet.
Meillä asuntorakentamisen yksikössä työpäällikkönä työskentelevä Mikko Turunen tuli puolestaan alkujaan mukaan työmaainsinöörin roolissa, heti suunnitteluvaiheessa.
”Kun näin Harjuksesta ensimmäiset luonnokset, sanoin silloiselle esihenkilölleni, että tuossa haluan olla mukana, koska se vaikutti niin mielenkiintoiselta. Hän toteutti toiveeni - kiitos hänelle siitä!”
Hankkeen aikana Mikko siirtyi työpäällikön tehtävään. Hän toteaa, että esihenkilön roolissa kasvaa joka päivä.
”Periaatteessa työmaainsinöörin ja työpäällikön perustehtävä, jota päivittäin hoidetaan, on aika samanlainen. Se sisältää projektinhallintaa ja projektin mahdollisimman sujuvaa läpivientiä aikataulullisesti, laadullisesti sekä työturvallisesti. Toki iso muutoshan rooliin siirtymisessä oli se, että työpäällikön työ on esihenkilötehtävä. Minulle tuli alaisiksi kaikki työmaiden työmaatoimihenkilöt, eli työnjohtajat, vastaavat työnjohtajat ja työmaainsinöörit.”
Turvallista, nopeaa ja laadukasta työskentelyä
Harjuksessa oli monia normaalille asuinrakennukselle poikkeuksellisia ratkaisuja, lähtien kellarista, joka sijoittuu merenpinnan alapuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että siinä on vesitiiviitä betonirakenteita.
Poikkeuksellisin ja näyttävin Harjuksessa on jyrkkä katto. Katolle tehtiin kenttätestejä, joissa haettiin ja löydettiin laadullisesti sekä teknisesti paras ratkaisu siihen, miten sadevedet saadaan katolta viemäreiden kautta rakennuksesta pois. Mikon mukaan kaikki lähti työturvallisuudenkin kannalta siitä, että jyrkällä katolla tehtäisiin mahdollisimman vähän töitä.
”Vesikatto oli hyvin erityinen ja vaati todella paljon erityissuunnittelua. Päädyimmekin sellaiseen ratkaisuun, että teräselementit valmistettiin mahdollisimman suuriksi komponenteiksi tehtaalla, jonka jälkeen ne kuljetettiin työmaalle ja asennettiin isoina palasina paikalleen. Näin työskentely oli mahdollisimman nopeaa, turvallista ja laadukasta.”
Harjuksessa oli muutoinkin haastavat olosuhteet, kuten tuuliolosuhteet, sillä asuintalo sijaitsee meren rannassa. Kosteudenhallintaan panostettiin alusta asti.
”Hankkeelle oli oma kosteudenhallintakoordinaattori ja hänelle oli nimettynä vielä ulkopuolinen 3. osapuolen kosteudenhallinnan toteutuksen tarkastaja”, Anu kertoo.
”Tässä erityislaatuisessa projektissa vaadittiin todella tiivistä yhteistyötä rakentajien ja suunnittelijoiden välillä. Yhdessä ratkaisimme haasteet ja pyrimme löytämään parhaat mahdolliset tavat toteutukseen”, Mikko summaa.
Tsemppaava työilmapiiri
Työilmapiiri oli sekä Anun että Mikon mielestä hyvä.
”Meillä oli tsemppaava ilmapiiri työmaaporukan kesken ja tuimme toisiamme”, Anu toteaa.
”Kyllä tällaisessa poikkeuksellisen vaativassa hankkeessa väistämättäkin tapahtuu ryhmän hitsaantumista ja haasteet ratkotaan yhdessä. Projektin ajalta on hyviä muistoja. Kyllä niille on paljon naureskeltu ja niitä hyvillä mielin muistelee”, Mikko täydentää.
Myös työturvallisuudessa onnistuttiin erittäin hyvin.
Hyvä yhteisö ja oma kädenjälki näkyviin
Anu tuli alun perin isänsä jalanjäljissä YIT:lle.
”Hänellä oli YIT:ssä pitkä työura. Kuulin häneltä rakennusalan monipuolisuudesta, kehittymismahdollisuuksista sekä hyvästä työyhteisöstä. Hän antoi tukea ja rohkeutta lähteä alalle.”
Mikko taas on hakeutunut alalle erityisesti siksi, että työssä näkee konkreettisella tavalla kättensä jäljen.
Harjuksesta jäi molemmille todella positiivinen fiilis.
”Kuljen tästä lähes päivittäin ohi, sillä tämä on työmatkani varrella. Työmaa, jossa nykyään työskentelen, on tässä hyvin lähellä. Se, että on ollut mukana tekemässä tätä isolla joukolla, tuo motivaatiota nykyisiin haasteisiin”, Mikko iloitsee.
”Mielestäni onnistuimme erittäin hyvin”, Anu lopettaa.
